Vuosikymmenittäin

19. kesäkuuta 2018 14:09

1960-luvun lopulla Karkussa

Sen kummemmitta kommenteitta

19. kesäkuuta 2018 14:08

1960-luvun alussa Karkussa

Karkku eli vahvaa aikaa. Sahat toivat töitä. Koko Palviala haisi keväällä ja kesällä sahatulle puulle. Koulut (9) olivat tupaten täynnä lapsia. Opettajia oli koko kunnassa 18. Ja Karkun seurakuntaan kuului yli 3000 henkeä.

19. kesäkuuta 2018 14:07

1940-50-luvuilla Karkussa

Karkussa elettiin sotien jälkeistä aikaa. Siirtolaisväestö oli jakautunut tännekin, kovan leivän maahan. Oli osaamisen ja näyttämisen aika. Karkussa sahat sauhusivat ja lesti lensi.

19. kesäkuuta 2018 14:06

1930-luvun lopulla Karkussa

II Maailmansodan uhka leijui taivaalla. Karkkun tuli sodan sytyttyä päämaja II ja paljon väkeä lisää myös eri koulutusyksikköjen ja huolto-osastojen muodossa. Täällä oli kykyä ja voimaa ottaa vastuuta.

19. kesäkuuta 2018 14:05

1930-luvun alussa Karkussa

Passinmäessä oli yli 150 mökkiä ja siis myös perhettä. Lisäksi kylässä asui kausityöntekijöitä, jotka tulivat sahalle töihin. Karkusta oli kaksi ministeriä: Hannes Ryömä ja K.J. Ellilä. Maatalous ja teollisuus kukoistivat.

19. kesäkuuta 2018 14:05

1910-20-luvut Karkussa

Karkkulainen agronomi Vänö Selander valitaan Suomen eduskuntaan vuosiksi 1919-21. Hän toimi eduskunnassa valtiovarain-, tulli- ja talousvaliokuntien jäsenenä , sekä pankkivaliokunnan puheenjohtajana.

19. kesäkuuta 2018 14:04

1910-luvulla Karkussa

Voimakas hengellinen tuuli puhaltaa Karkussa 1910-luvulla. Karkun Palvialaan rakennetaan Hannula-herätyksen rukoushuone 1911 ja Karkun kirkko valmistuu 1913 Äijäriin.

19. kesäkuuta 2018 14:04

1900-10 Karkussa

Elämä ei ollut helppoa - ei todella! Niin toppari, kestikievarin isäntä kuin valtiopäivämieskin kokivat kovia. Hinkuyskä ja kurkkumätä raivosivat monessa talossa. Harsultakin kuoli kolme pienokaista vuonna 1900. Valtiopäivämies K.A.Packalén kuoli palattuaan Venäjältä, "suuren adressin" -matkalta. Vankien kahleiden kolina häiritsi rehellisiä matkustavaisia Harsun kievarissa - ainakin naapureita.

19. kesäkuuta 2018 14:04

1800-luvun loppuvaihe Karkussa

Valtiopäivämies Karl Anselm Packalén Karkun Nohkuasta on myös metsänomistaja, Karkun höyrysahan perustaja ja melkoinen mesenaatti muutenkin. Hän saa aikaan puhelinyhtiön Karkun ja Tyrvään seudulle (nykyinen ESP). Lupa tulee 8.6.1893. Keskukset rakennettiin Palvialaan ja Tyrväälle Marttilan kylään ja Kiikkaan Kiikanojalle.
Karkkulainen professori Hjelt`in väitöskirja (1891) on alkuna suurteokselle ”Conspectus florae fennicae”, joka ei kuitenkaan koskaan valmistu kokonaan julkaistavaksi.