Asuminen Karkussa
Tätä sanotaan "kultahampaisten laaksoksi". Eikä suotta. Asuminen monimuotoisen luonnon helmassa hyvien kulkuyhteyksien taajamassa "kansallisessa kulttuurimaisemassa" on yleellistä.
Täällä Rautaveden rantamilla ovat asuneet kymmenet aatelissuvut ennen meitä. Täällä talonpojat ovat olleet itsenäisiä ja muu väki vapaita. Jokaisessa meissä henkii vieläkin nämä aatteet.
Pusukivi Riippiläntien harjanteella kertoo syyn karkkulaiseen onnelliseen asumiseen: kaikki rakkaus- ja parisuhteet tulee aloittaa ja vahvistaa kylän lemmenkivellä. Näin rakkaus pysyy ja kestää! "Riippi" taas on vanhaa suomea ja tarkoittaa "asuinpaikkaa".
Karkku on useiden kylien tiheä rypäle
Vanhan Karkun pitäjän Rantakunnan kylät Nohkua, Tyrisevä, Hornio, Huida, Palviala, Aluskylä, Ketunkylä, Mäenkylä, Koski ja Heinoo ovat nykyisen Sastamalan aikaan saaneet pitää asutusalueena Karkku-nimen. Ei metriäkään joutomaata välillä. Talot ja pihat seuraavat juohevasti vanhaa asutustapaa noudatten toinen toiselle tilaa antaen - kilometri toisensa jälkeen vanhaa Turku-Hämeenkyrö-maantietä. Sivutiet ja kadut erkanevat välillä päätiestä luontevasti kaarrellen maaston mukaan.
Näin kesällä kaikki näyttää yhtäjaksoiselta puutarhalta pihapiireineen. Tällä alueella sijaitsevat mm. kaikki Karkun suuret oppilaitokset, pienteollisuus, LakeSide-golf ja Karkun kaksi pääkirkkoa, Sastamalan kirkko ja Karkun kirkko.
Näin kesällä kaikki näyttää yhtäjaksoiselta puutarhalta pihapiireineen. Tällä alueella sijaitsevat mm. kaikki Karkun suuret oppilaitokset, pienteollisuus, LakeSide-golf ja Karkun kaksi pääkirkkoa, Sastamalan kirkko ja Karkun kirkko.
Karkun kyläsuunnitelma 2003
Tämä on Vammalan kaupungin kylien kehittämishankkeen myötä syntynyt Karkun kyläsuunnitelma. Suunnitelman tekoon on tavalla tai toisella osallistunut vähintään 172 kyläläistä – sen verran tuli vastauksia kyläkyselyyn. Tiiviimmin kyläkokouksiin ja erilaisiin työryhmiin on osallistunut kuutisenkymmentä kyläläistä.
Suunnitelman tekeminen on yksi vaihe vireän Karkun elämää. Sen tarkoitus on suuntautua tulevaisuuteen ja kertoa siitä, mikä meille 2000-luvun alun karkkulaisille on tärkeää. Tulevaisuutta ei voi kuitenkaan suunnitella tarkastelematta historiaa ja nykypäivää. Karkun rikkaasta historiasta olemme nostaneet esille merkittäviä karkkulaisia, Karkun koulut, karkkulaisen rakennusperinnön sekä karkkulaisen vapaaehtoistoiminnan saavutuksia viimeisen vuosikymmenen ajalta.
Suunnitelman tekoon kuului kyläkysely, jonka avulla olemme pystyneet hahmottamaan karkkulaisten elämänlaadulle tärkeimmät asiat – Karkun Helmet:
kylämiljöön, kyläyhteisön ja palvelut. Niihin perustuu karkkulainen elämänlaatu. Suunnitelman lopussa esitellään kyselyn tulokset yksityiskohtaisesti ja ehdotetaan, miten näitä Karkun Helmiä voidaan vaalia, puolustaa ja kehittää. Tässä Kyläsuunnitelma pdf-muodossa. Ole hyvä!
Suunnitelman tekeminen on yksi vaihe vireän Karkun elämää. Sen tarkoitus on suuntautua tulevaisuuteen ja kertoa siitä, mikä meille 2000-luvun alun karkkulaisille on tärkeää. Tulevaisuutta ei voi kuitenkaan suunnitella tarkastelematta historiaa ja nykypäivää. Karkun rikkaasta historiasta olemme nostaneet esille merkittäviä karkkulaisia, Karkun koulut, karkkulaisen rakennusperinnön sekä karkkulaisen vapaaehtoistoiminnan saavutuksia viimeisen vuosikymmenen ajalta.
Suunnitelman tekoon kuului kyläkysely, jonka avulla olemme pystyneet hahmottamaan karkkulaisten elämänlaadulle tärkeimmät asiat – Karkun Helmet:
kylämiljöön, kyläyhteisön ja palvelut. Niihin perustuu karkkulainen elämänlaatu. Suunnitelman lopussa esitellään kyselyn tulokset yksityiskohtaisesti ja ehdotetaan, miten näitä Karkun Helmiä voidaan vaalia, puolustaa ja kehittää. Tässä Kyläsuunnitelma pdf-muodossa. Ole hyvä!
Karkunkylä, Kutala, Salonsaari, Isosaari ja Kiurala kuuluvat Karkun saaristo-alueeseen
Nämä kylät ja saaret muodostavat kesäasumisen keskuksen. Kuloveden ja Rautaveden väliset viisi viljavaa vuolletta ovat sen kruunu. Kalat ja vedet ovat tämän alueen vilja. Nämä kolme koota ovat myös muodostaneet historiallisen Karkun asutuksen ja kaupan keskuksen. Kutala on kesällä juhla- ja kokoontumispaikka. Kiuralan ja Karkunkylän välisessä Salonsaaressa vaikuttaa ympäri vuoden Ellivuori hotelleineen ja laskettelukeskuksineen sekä Pirunvuori aina valovoimaisena matkailunähtävyytenä. Siellä on mm. Emil Danielssonin luonnonkivinen taiteilija-ateljee.
Kärppälä, Maso, Kojola, Pentti, Koivu ja Rainio ovat Salokuntaa
Salokunnan puoleksi kutsutaan vanhan Karkun pitäjän sitä kylärypästä, joka sijaitseen vesistön eteläpuolella. Siellä on Salokunnan koulu, Salokunnan kirkko ja Pentin linnavuori. Kutalan saari kuuluu myös Salokuntaan.