Karkun kirjasto ja kirjallisuus

Vammalan kaupungin kirjastotoimen alla Karkun kirjasto on toiminut joustavasti ja hyvin siis 150 vuotta. Karkku on suuri Sastamalan alueen aikuiskoulutustihentymä. Sen opiskelija arvostavat kirjastopalveluja suuresti. Piki-yhteistyö toimii hyvin.
Nyt on siis juhlavuosi. Karkkunetti tulee tällä sivullaan hehkuttamaan karkkulaisia kirjallisia urotekoja

Kaskukirjallisuus on osa kansankulttuuria, jossa kaikki kukat saavat kukkia

Karkkukirjoja löydät INFO-otsakkeen alta. Nämä kaskukirjat ovat kerääjiensä valinnan perusteella koottua kansankertomaa. Siis hyvin vapaata tekstiä.

"Virranpielen kylä" on Karkunkylän oma tietopaketti - osa 1 - ja nyt 2016 se sai toisen osan rinnalleen

Kyläkirja "Virranpielen kylä". Kirjaa saa toistaiseksi vain tekijöiltä ja Lahjatalo Ansa Puntalosta hintaan 25€ kpl.

Nyt tekijöiltä Halla ja Mikkonen on tullut toinen teos "Virranpielenkylä 2"

Kenttäpostia Karkun pojalta-kirja ilmestyi

Karkun Rikaisten Ryömän torpparin poika Eero Jalmari Vuorinen sai ansaitun muistokirjan tyttäreltään Raili Ruoholalta. Eeron isä, Matti Jalmari Vuorinen, toimi pitkään Karkun kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa. Hän oli muiden mukana ajamassa Karkun kunnan jakoa kahteen osaan vuonna 1927. Kunnan eteläistä osaa, Salokuntaa, esitettiin valtioneuvostolle uudeksi Sastamalan kunnaksi. Asia raukesi valitukseen. Teoksessa on 203 sivua, ihania ja laadukkaita valokuvia ja mahtava kirjeenvaihto rintamalta sodan ajalta. Kirjaa on toistaiseksi saatavana 30 € hintaan Karkun Joulukahvilasta ja tekijältä, puh 045-3427744. Karkkunetti suosittelee lämpimästi.
Virranpielen kylä 2 kansi

Tämä 2016-uutuuskirja sisätää paljon mielenkiintoista kotiseututietoa niin sukututkijoille kuin tavallisille kotiseutuharrastajillekin täällä Sastamalassa.

Kenttäpostia Karkun pojalta-kirja

Karkun Salokunnan puoli sai taas hienon kukan rintapieleensä - kirjallisuuden merkeissä.

Virranpielen kylä, Sirkka Halla, Katariina Mikkonen

Virranpielen kylä on kotiseututietoa Karkunkylän maisemasta.

Kirjastoihin johtokunnat 1930

Katso iltalukemista aiheena Karkku

Kannattaa vilkaista, mitä kirjastossa oleva "Karkkukirjat-hylly" tarjoaa! Tässä Upin yksityiskirjastossa on paljon samaa tavaraa.
Uuteloita - vanhoja tarinoita uudelleen

Tästä alkoi karkkulaisten tarinoiden kirjallinen vaihe, sillä vanhimmat tarinat ovat jo Ison Vihan ajalta. Tosin K.J.Gummerruksen ensimmäinen suomenkielinen romaani "Ylhäiset ja alhaiset" ilmestyi jo pari vuotta aikaisemmin ja kertoi sekin Rautaveden kultturellista elämästä.

Kirjasto on Karkun sykkivän sydämen kammari

Kun Karkun kirjaston perustaja K.J.Gummerrus isänsä Aleksander Jakob Gummerruksen kanssa oli innolla perustanut Karkkuun oman kirjaston, oli tavoitteet korkealla: joka kylään oma kirjasto ja lukutuvat! Gummerrus († 1904) perusti ja toimitti vuosikymmenet Kyläkirjaston kuvalehteä useina versioina, myös lapsille sekä Kyläkirjasto-nimistä kirjasarjaa. Kirjasto oli hänelle sydänasia.
Tyrväälle taas sytytti kirjaston valot nimismies Peter Wilhelm Gallén. Ja pastori Antero Warelius - mainio kirjailija ja tutkija - teki näytelmän "Vekkulit ja Kekkulit", jotta rahotusta saataisiin tärkeälle asialle. Mouhijärvelle kirjaston sai aikaan pastori David Skogman - hänkin kotiseutu- ja suomenkieliaatteen lumoama.
Tänä päivänä karkkulaiset äidit ja koulu ovat opettaneet lapset viihtymään kirjastossa, lainaamaan kirjoja ja oppimaan sitä, miten tietoa hankitaan ja mistä oman pään sivistäminen alkaa.

Kirjastot auki yleisölle 1925
ensimmäinen suomenkielinen romaani

Kaarle Jaakko eli K.J.Gummerrus teki Rautaveden rantamien elämästä suurtyön samaan aikaan kuin A.Kivi kirjoitti Seitsemän veljestä.

Kaarlo Jaakob Gummerrus nuorena

Tämä ylioppilaspoika teki karkkulaisille hyvän työn

Karkkukirjastoskirjoja_.jpg

Tänä päivänä kotiseutuamme koskevaa "Karkku-kirjallisuutta" löytää kirjastostamme heti palvelutiskin vierestä.