1910-20-luvut Karkussa
Karkkulainen agronomi Vänö Selander valitaan Suomen eduskuntaan vuosiksi 1919-21. Hän toimi eduskunnassa valtiovarain-, tulli- ja talousvaliokuntien jäsenenä , sekä pankkivaliokunnan puheenjohtajana.
Väinö Selander, 1886-1973
Agronomi Väinö Selander oli syntynyt Tyrväässä Vännillä 1886, jossa hänen isänsä Tyrvään piirin nimismies Johan Selander piti virkataloa. Koska hänen kotikielensä oli ruotsi, hän hakeutui hän myöskin ruotsinkieliseen maatalousoppilaitokseen, josta valmistui alansa hyvin taitavaksi tuntijaksi. Vastaavaa koulutusta nimitetäänkin aina nykyään agronomiksi ja sillä tittelillä häntäkin puhuteltiin.
Erityisen ansiokkaasti Väinö Selander on toiminut kirjoittajana maatalouden alalla. Hän on kirjoittanut alaltaan todella valtavan määrän lehtiartikkeleita, useita alaa käsitteleviä oppikirjoja, jotka on tarkoitettu lähinnä pienviljelijän käyttöön, sekä muutamia poliittisia pamflettejakin. mm. Sosiaalidemokraattisen puolueen suhde tilattoman väestön asutuskysymykseen. Tämä ilmestyi niihin aikoihin, jolloin torpparikysymys oli ajankohtainen. Hänen kirjoittamistaan oppikirjoista on mainittava mm. Pienviljelijän lannanhoidon opas 1910, Pienviljelijän juurikasviviljelys-opas 1910, Kort handiedning i rotfruktsodling för småbrukare 1913, Työtehon korottamisesta maataloudessa 1926, Juurikasviljelys 1928 ja yhdessä V. T. Aaltosen kanssa Turkiskaniinit 1929. Selander muutti Karkun Heinooseen 1908 Mouhijärveltä ja asui ensin Ritarilla, jonko hän oli vuokrannut. Myöhemmin hän hankki oman talon läheltä Heinoon asemaa.
Hänet valittiin vuonna 1911 Karkun Maatalousseuran puheenjohtajaksi ja kun Karkkuun ryhdyttiin hankkimaan emäntäkoulua, oli hänen osuutensa siinä aivan perustavaa laatua. Hän kuului Karkun kunnanvaltuustoon usean vuoden sen perustamisesta lähtien ja työskenteli ansiokkaasti osuustoiminnan hyväksi. Eduskunnan jäsenenä hän oli vv. 1919 - 1921 valtiovarain-, tulli- ja talousvaliokuntien jäsenenä , sekä pankkivaliokunnan puheenjohtajana.
Hän oli Karkun Maatalous-Osake-Pankin johtajana, Tyrvään Osuuskaupan johtokunnassa ja Kokemäen Maamieskoulun johtokunnassa.
Erityisen ansiokkaasti Väinö Selander on toiminut kirjoittajana maatalouden alalla. Hän on kirjoittanut alaltaan todella valtavan määrän lehtiartikkeleita, useita alaa käsitteleviä oppikirjoja, jotka on tarkoitettu lähinnä pienviljelijän käyttöön, sekä muutamia poliittisia pamflettejakin. mm. Sosiaalidemokraattisen puolueen suhde tilattoman väestön asutuskysymykseen. Tämä ilmestyi niihin aikoihin, jolloin torpparikysymys oli ajankohtainen. Hänen kirjoittamistaan oppikirjoista on mainittava mm. Pienviljelijän lannanhoidon opas 1910, Pienviljelijän juurikasviviljelys-opas 1910, Kort handiedning i rotfruktsodling för småbrukare 1913, Työtehon korottamisesta maataloudessa 1926, Juurikasviljelys 1928 ja yhdessä V. T. Aaltosen kanssa Turkiskaniinit 1929. Selander muutti Karkun Heinooseen 1908 Mouhijärveltä ja asui ensin Ritarilla, jonko hän oli vuokrannut. Myöhemmin hän hankki oman talon läheltä Heinoon asemaa.
Hänet valittiin vuonna 1911 Karkun Maatalousseuran puheenjohtajaksi ja kun Karkkuun ryhdyttiin hankkimaan emäntäkoulua, oli hänen osuutensa siinä aivan perustavaa laatua. Hän kuului Karkun kunnanvaltuustoon usean vuoden sen perustamisesta lähtien ja työskenteli ansiokkaasti osuustoiminnan hyväksi. Eduskunnan jäsenenä hän oli vv. 1919 - 1921 valtiovarain-, tulli- ja talousvaliokuntien jäsenenä , sekä pankkivaliokunnan puheenjohtajana.
Hän oli Karkun Maatalous-Osake-Pankin johtajana, Tyrvään Osuuskaupan johtokunnassa ja Kokemäen Maamieskoulun johtokunnassa.