1800-luvun loppuvaihe Karkussa

Valtiopäivämies Karl Anselm Packalén Karkun Nohkuasta on myös metsänomistaja, Karkun höyrysahan perustaja ja melkoinen mesenaatti muutenkin. Hän saa aikaan puhelinyhtiön Karkun ja Tyrvään seudulle (nykyinen ESP). Lupa tulee 8.6.1893. Keskukset rakennettiin Palvialaan ja Tyrväälle Marttilan kylään ja Kiikkaan Kiikanojalle.
Karkkulainen professori Hjelt`in väitöskirja (1891) on alkuna suurteokselle ”Conspectus florae fennicae”, joka ei kuitenkaan koskaan valmistu kokonaan julkaistavaksi.

Torvisoittoa kuunneltiin Karkussa

Torvisoittoa kuunneltiin Karkussa Nohkuan Simpalla ja Karimäen Kököllä jo 120 vuotta sitten.

Professori Hjelt julkaisee väitöskirjansa 1891

Fil.tri professori Albert Hjalmar Hjeltin väitöskirja julkaistiin 1891 nimellä ”Kännedomen om växternas utbredning i Finland med skärskild afseende å Fanerogamer och Ormbunkar” (Ackta Soc. F. Fl. Fenn. V). Tämä teos on 152 sivuinen kuvaus Suomen putkilokasvien leviämisestä Elias Tillandzin ajoista alkaen. (Luonnon Ystävä-lehti 1923, prof. K.Linkola)
Nohkuan Kartano noin v.1900

Nohkuan kylä näytti tällaiselta jo 1800-luvun lopulla. Oikealla Packalénin kartanon päärakennus. Huomaa komea "karkkulainen torni".

Kosken kartano noin v 1900

Vielä upeampi kartano oli 1800-luvulla Karkun Koskella. Sen omisti toinen höyrysahan perustajista, kapteeni Alfons Ekholm.