Lauri Ahlgrén
Karkun oma poika, professori Lauri Ahlgrén juhli läheistensä kanssa syntymänsä 80-vuotispäivää Karkussa elokuussa 2009. Syntymäkodin läheisen talon seinään kiinnitettiin muistolaatta.
Lauri Kalevi Ahlgren
Lauri Kalevi Ahlgren on syntynyt Karkussa 4.9.1929 (äidin mökki on vielä omassa miljöössään Karkun tieliittymän ja Aluskyläntien välissä, aivan Häijääntien reunassa) vanh. metsätyönjohtaja Lauri Ahlgren ja Saima Ojala.
Puoliso on Anna Marjatta Bamberg os. Arvola.
Suomen taideakatemian Ahlgren suoritti vuosina 1950-53 ja Vapaan taidekoulun 1954. Häneltä on kymmeniä yksityisnäyttelyitä ympäri koko maailman vuosilta 1953- 1976, (Lähde: Sastamalan kuvataitelijat 1979). Hänen teoksiaan on maailmalla laajasti.Taidemuseoissa, valtioiden arkistoissa, kansallismuseoissa, nykytaiteen museoissa jne. Karkussakin yksi merkittävä työ: Karkun seurakuntatalon alttarimaalaus 1959. Merkittäviä kuvataidepalkintoja hän on saanut aivan viime vuosiin asti ( U.V.).
Suomen taide-Akatemian maalausluokan opettajana ja koulun rehtorina 1965-1971, kuvasommittelun teorian ja harjoitusaineiden opettajana Tampereen teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin osastolla vuodesta 1974 alkaen. Päätoimittajana Taide-lehdessä 1966-1971 ja 1976 alkaen edelleen - (?). Sekä lähes kaikkien mahdollisten kuvataiteenalojen hallitusten jäsenenä! (huom. U.V.)
Pro Finlandia- kunniamerkki 1969.
Puoliso on Anna Marjatta Bamberg os. Arvola.
Suomen taideakatemian Ahlgren suoritti vuosina 1950-53 ja Vapaan taidekoulun 1954. Häneltä on kymmeniä yksityisnäyttelyitä ympäri koko maailman vuosilta 1953- 1976, (Lähde: Sastamalan kuvataitelijat 1979). Hänen teoksiaan on maailmalla laajasti.Taidemuseoissa, valtioiden arkistoissa, kansallismuseoissa, nykytaiteen museoissa jne. Karkussakin yksi merkittävä työ: Karkun seurakuntatalon alttarimaalaus 1959. Merkittäviä kuvataidepalkintoja hän on saanut aivan viime vuosiin asti ( U.V.).
Suomen taide-Akatemian maalausluokan opettajana ja koulun rehtorina 1965-1971, kuvasommittelun teorian ja harjoitusaineiden opettajana Tampereen teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin osastolla vuodesta 1974 alkaen. Päätoimittajana Taide-lehdessä 1966-1971 ja 1976 alkaen edelleen - (?). Sekä lähes kaikkien mahdollisten kuvataiteenalojen hallitusten jäsenenä! (huom. U.V.)
Pro Finlandia- kunniamerkki 1969.
Lauri Ahlgrén syntyi tähän kylään vuonna 1929. Talo sijaitsi "Karkku"-tekstistä kasvavan kuusen latvasta pikkuisen vasemmalla.
Ahlgrén on vahva kirkkotaiteen luoja ja kehittäjä Suomessa
lasimaalaus 1997, Tikkakosken kirkko
lasimosaiikki 1997, Vaasan hautausmaan pieni kappeli
lasimaalaus 1992, Sysmän Otamon siunauskappeli
lasimaalaus 1991, Savonlinnan tuomiokirkko "Neljä virtaa"
lasimaalaus 1990, Joutsenon kirkko
lasimaalaus 1989, Kiukaisten kirkko
seinämaalaus 1988, Aamulehti, Tampere
lasimaalaus 1987, Kemin kirkko
lasimaalaus 1987, Siilinjärven Toivola-Vuorela seurakuntakeskus
lasimaalaus 1983, Asikkalan kirkko
seinämaalaus 1983, Kainuun Keskusammattikoulu
lasimaalaus 1981, Keravan kirkko
seinämaalaus 1979, Järvenpään posti
lasimaalaus 1977, Oulun tuomiokirkko
seinämaalaus 1970, Hyvinkään vanhainkoti
seinämaalaus 1966, The Finnish School, Jerusalem
seinämaalaus 1963, Kuopion kaupunginteatteri: seinämaalaus 1960, Heinolan seminaari
alttarimaalaus 1959, Karkun rukoushuone
lasimosaiikki 1997, Vaasan hautausmaan pieni kappeli
lasimaalaus 1992, Sysmän Otamon siunauskappeli
lasimaalaus 1991, Savonlinnan tuomiokirkko "Neljä virtaa"
lasimaalaus 1990, Joutsenon kirkko
lasimaalaus 1989, Kiukaisten kirkko
seinämaalaus 1988, Aamulehti, Tampere
lasimaalaus 1987, Kemin kirkko
lasimaalaus 1987, Siilinjärven Toivola-Vuorela seurakuntakeskus
lasimaalaus 1983, Asikkalan kirkko
seinämaalaus 1983, Kainuun Keskusammattikoulu
lasimaalaus 1981, Keravan kirkko
seinämaalaus 1979, Järvenpään posti
lasimaalaus 1977, Oulun tuomiokirkko
seinämaalaus 1970, Hyvinkään vanhainkoti
seinämaalaus 1966, The Finnish School, Jerusalem
seinämaalaus 1963, Kuopion kaupunginteatteri: seinämaalaus 1960, Heinolan seminaari
alttarimaalaus 1959, Karkun rukoushuone
Lauri Ahlgrén kuvataan Wikipediassa näin
Lauri Ahlgrén on tunnetuimpia informalismin edustajia Suomessa. Ahlgrénin värikkäät abstraktit litografiat muodostuvat selvärajaisista alueista ja liittyvät muotokieleltään sarjakuvamaailmaan.
Ahlgrén toimi Taide-lehden päätoimittajana 1960-luvun lopulla ja osan 1970-luvusta. Hän sai Pro Finlandia -mitalin 1969 ja hänelle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1997. Hän oli taiteilijaprofessori 1980–1985
Ahlgrén toimi Taide-lehden päätoimittajana 1960-luvun lopulla ja osan 1970-luvusta. Hän sai Pro Finlandia -mitalin 1969 ja hänelle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1997. Hän oli taiteilijaprofessori 1980–1985