Anun saarnat-sivu

Karkun pappi Anu Jokinen-Lunden on terävistä ja herättelevistä puheistaan tunnettu. Tässä voit lukea hänen tekstejään.

Anun saarna ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ 2018

Itsenäisyyspäivä 6.12.2018 Karkku ja Salokunta
Saarnatekstinä Jes. 45:16-19, 21

Kyllä me menneitä muistelemme.
---
Me muistamme isänmaamme eri vaiheista. Olemme kiitollisia isänmaan kohtalonvuosina elämänsä uhranneille. Me laskemme kiitollisina seppeleet sankarivainajille. Me olemme kiitollisia kotirintaman työstä. Muistamme sotaorpoja, sotaleskiä, sotainvalideja.
Muistamme jälleenrakennuksen vuosia, jolloin Suomi nostettiin jaloilleen. Me olemme kiitollisia menneiden sukupolvien työstä isänmaan eteen.
Ja nostamme Suomen lipun hulmuamaan.
Siinä valkoisella pohjalla…
Valkoisella, puhtaan valkoisella, ilon ja kiitoksen värillä. Valkovärillä on paljon symboliikkaa.
Valkoinen, kärsivällisesti, sukupolvet toisensa jälkeen ovat ottaneet isänmaan asian hoitoonsa, tehneet työtä, oman osansa vuorollaan.
Valkoinen, kuin kasteesta muistuttavaa, kutsu uskoon ja lähimmäisenrakkauteen. On viime vuosina saanut Suomen lippu olla monen tänne muualta tulleen uusi kotimaan lippu. Lähimmäisenrakkaus on se uskon merkki, joka meistä kristityistä näkyy ulospäin. Jos näkyy.
Valkoinen, kuin Kristuksen anteeksiantamus, johon me uskomme ja johon meitä myös kehotetaan. Anna toiselle anteeksi, niin kuin olet itse anteeksi saanut.
Valkoiset, ovat kukat itsenäisyyspäivänä alttarilla. Kuin neitsyt Marian kukat. Jeesuksen äidin. Muistoksi äitien suruista sotien aikana poikiensa puolesta. Marian kukkina amaryllikset ja kallat. Kaikki valkeat kukat.
Ja valkoinen on kansallislintumme, joka uljaana nousee siivilleen. Taivaan sineä vasten.
Niin sininen…
Suomen lippu hulmuaa. Sininen on ristin väri. Sininen, puhtaiden järvien, kirkkaan taivaan ja raikkaan ilman väri.
Sininen on myös katumuksen väri. Meillä jokaisella on omat kipukohtamme, omat anteeksipyytämisemme Luojalta. Ja Luoja kuuntelee, tutkii sydämet ja armahtaa. Ja antaa uuden mahdollisuuden. Silloin näkyy sateenkaari, kuin Jumala lupasi Nooallekin, lupauksen merkki, ettei Jumala koskaan hukuta omiaan, ei kadota kansaansa.
Sateenkaaren sininen, vihreä ja punainen. Kuin väreillä maalaisi kuvan Jeesuksesta. Sinistä, kun on taivaasta. Vihreää, kun on elänyt maan päällä. Punaista, kun on kärsinyt uhrikuoleman syntisten ihmisten puolesta.
Sinisiä ovat kukat itsenäisyyspäivänä alttarilla. Sinisiä kuin uskollisuutta. Meille isänmaa on tärkeä. Me haluamme palvella isänmaatamme niillä lahjoilla, joita Jumala on meille antanut. Jumala kutsuu meitä tehtäviinsä, antaa jokaiselle paikan, lähimmäisenä, toisten auttajana ja tukijana ja rukoilijana.
Toivomme, että jokainen löytäisi oman paikkansa yhteiskunnassa ja saisi kokea iloa taidoistaan ja saisi kokea olevansa hyödyllinen omalla paikallaan.
1600-luvulta asti sininen väri on ollut kestävyyden, uskollisuuden ja sydämen hartauden värinä. Onpa sininen niin paikallaan itsenäisyyspäivänä.
---
Kyllä me menneitä muistelemme.
Kun itsenäisyyspäivänä nostamme Suomen lipun hulmuamaan.
Me tunnemme maamme historiaa. Me tiedämme Suomen nykyhetken haasteita yhteiskunnassa ja osana koko maailmaa. Me kannamme vastuuta kohti tulevaisuutta.
Me iloitsemme Suomen 101 syntymäpäivästä.
Jesajan kirjan sanoin. Jumala luo uutta. Se puhkeaa esiin. Ettekö huomaa. Ja kansa ylistää Jumalaa.
Valtiollinen symbolimme hulmuaa kahta kotimaata. Suomen lipussa on risti, merkkinä taivaan kotimaasta.
Siniristilippu hulmuaa. Vapauden, uskon ja tulevaisuuden riemua.
Aamen.
Anu aloittaa advnttimessun
Anu-pappi on innostaja