Taiteilijat

Timo Kangas, ruusu kankaalla 2009

Lauri Ahlgrén on Karkun oma poika

Ahlgrénin ensimmäinen "suuri työ" on edelleen Karkun seurakuntatalon alttaritauluna tai pitäisikö sanoa "freskona". Se kuvaa Jeesusta työtä tekevien keskellä - karkkulaisessa maisemassa.
Työ otettiin vastaan 1.11.1959. Lauri Kalevi oli silloin 30 vuotias.
Laurin isä oli työnjohtajana entisellä Karkun sahalla, joka sijaitsi rautatieaseman ja Rautaveden rantamaisemassa. Entisen sahan paikalla on nyt kaunis rantakoivikko. Taiteilija Ahlgrénin syntymätaloa ei enää ole, mutta kotitalo pihapiireineen on vielä säilynyt paikoillaan Sastamalantien tuntumassa.

KATSO Lauri Ahlgrén 80 vuotta!

Karkun seurakuntatalon alttaritaulu on Lauri Ahlgrenin taiteilijakauden ensimmäisiä freskoja. Tilaaja oli Karkun kirkkoherra "kanuuna" K.E.Rinne.

Emil Danielsson oli maisemamaalari ja halusikin sitä. Tässä hänen työnsä talvisesta Pirunlinnasta.

Todellisuus oli kuitenkin haaveita vaikuttavampi. Emil ansaitsi toimeentulonsa maalaamalla satoja muotokuvia etupäässä Tampereen seudun vaikuttajahenkilöistä. Tässä on Karkun evankelisen kansanopiston johtaja P.J.Kurvinen.

Emil Danielsson oli Pirunvuoren maalari

Emil Danielsson rakennutti vuorelle taiteiliateljeensä luonnonkivistä vuonna 1906.
taidemaalari s. 7.8.1882 Tula, Venäjä, k 16.7.1967 Helsinki, vanh. työnjohtaja Gustav Adolf Danielsson ja Amanda Linder, puoliso Aurora (Aura) Andelin.
Opinnot: Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulu Turussa 1898-1901, Academica dI Belle Arti, Firenze 1904-05.
Osallistunut näyttelyihin Turussa 1901, Helsingissä 1902, Tukholmassa ja Oslossa 1929, Antverbenissa ja Amsterdamissa 1931. Yksityisnäyttelyt Helsinki, Tampere ja Pori. Teoksia on Ateneumin, Tampereen ja Turun taidemuseoissa, Kansallismuseossa, Tyrvään Säästöpankin (Arsenal) kokoelmissa. Maalannut lukuisia muotokuvia.
Rakensi Pirunvuorelle kivilinnan 1906-66, jonne hän myös toi nuorikkonsa linnan valmistuttua. Kerrotaan, että Aurora olisi sanonut linnan nähtyään: ”Tuonne en ikinä astu sisälle!” Siellä Aurora kuitenkin tuli viettämään Emilin kanssa kaikki kesänsä Ranskan ja Italian matkan kesää lukuunottamatta vuonna 1925. Aurora oli kansan kertoman mukaan hienostonainen hepenissään, valkoisissa korkokengissään ja kudotut valkoiset käsineet käsissään. Lisäksi kerrotaan, ettei hän ollut mikään talousihminen, eikä ruuan laittaja. Danielssonille tuli kuitenkein usein vieraita, joille piti tarjota jotain syötävää. Kun sitä ei ollut tai voileivät olivat homehtuneet, oli Emilin lähdettävä taloista pyytämään ruokaa vieraille. Siksi useissa taloissa Pirunvuoren lähettyvillä on vieläkin hänen taulujaan seinällä.
Tämä on kuitenkin vain kansankertomaa. Vaikka Aurora (Saga) olikin kuulua Avellanin sukua, oli hän kuitenkin sen talonpoikaista ja käsityötaitoista sukuhaaraa. Osasi varmasti myös talousasiat! (upi)

1930 Danielssonit ostivat Rokan talon Pirunvuoren kaakkoisrinteeltä. Talviasunto heillä oli myös Helsingissä. Vuoden 1920 vaiheilla he asuivat jonkin aikaa Tampereella. Tältä ajalta on olemassa runsaasti Tampereella maalattuja muotokuvia. Toivolan Taavetista ja Sillanpään Hermannista hän teki mainioita henkilökuvia. Kerrotaan, että Taavetin hän löysi metsästä kuuluneen kuorsauksen perusteella luullen ääntä karhun tai itse pirun aiheuttamaksi. Pirunvuoren upeat maisemat olivat hänen aiheenaan niin usein kuin mahdollista.

Vuoden 1975 elokuussa rouva A.D. lahjoitti kivilinnan Tyrvään seudun kotiseutuyhdistykselle.
Vuonna 1983 kuolleen Auroran jälkeen kotiseutuyhdistys sai 18 Emil Danielssonin maalausta ja piirustusta, Yrjö Liipolan ja Richard Rautalinin veistokset, sekä erilaista koti-irtaimistoa.

Lähteet:  Sydän-Sastamalan kuvataiteilijat, TSKY no LV s. 21
Kotiseutuyhdistyksen laatima kivilinnaesite 1980-luvulta

Mikään ei näyttänyt olevan taiteilijalle vaikeaa. Tässä eläinlääkäri Aadolf Aarne ikuistettuna valutyön muodossa.