Historia

Karkun historia on huikea matka suomalaista elämää. Kokemäenjoen vesistö teki tästä Ylä-Satakuntalaisen keskuksen. Hallinnollisen asemansa takia Karkku sai päteviä virkamiehiä alueelleen. Kirkko, sotilasjärjestelmä ja tuomiokunnat keskittyivät Rautaveden maisemiin.

Asesepän viiri Karkussa

Porin rykmentin karhu Karkussa

Upeimmat polttokenttäkalmistot ja Karkun riipus

Karkun taajaman ytimessä on kaksi suurta polttokenttäkalmistoa 400 - 900-luvuilta - Harsun rantaan Kosken kalmistoon ja Tuomiston ja Harsun rajalle nk Palosen kalmistoon on anteina jäänyt monenlaista - mm. koruja. "Karkun riipus" on aina noteerattu korkeaan arvoon myös kansallisesti: Juuri ennen talvisotaa Elsa Heporauta teki matkan Amerikkaan. Hänet oli kutsuttu suurlähettiläämme Hjalmar Procopén kanssa Valkoiseen taloon. Siellä he ojensivat kullatun Karkun riipuksen Yhdysvaltain presidentin puolisolle Anna Eleanor Rooseveltille lahjana Suomen kansalta. Elsa Heporaudalla oli yllään Tuukkalan kansallispuku.

Karkun riipus n. 800eKr

"Karkun koru" on aina ollut aarre. Sanotaan sen tekevän kantajastaan kauniin ja vastustamattoman olennon. Ja vaikutus on pysyvä!

Karkku oli 400 vuotta sitten ihmeissään

Maaliskuussa 1607 ratsasti Persian shaahin lähettiläs seurueineen Karkun pappilaan. Hän viihtyi kirkkoherra Collinuksen vieraana useita päiviä. Matka jatkui Turun kautta Tukholmaan.
Vuonna 2007 vietettiin tapahtuman kunniaksi "Collinuksen pitoja" Karkun vanhassa pappilassa vanhaan tyyliin. Kunniavieraana on shaahin lähettiläänä itämaisten kielten professori Tapani Harviainen rouvineen.

Karkun pikkuriipus

Karkun pikkuriipus on aidoin - muuttamaton - kalevalakoru. Se on tullut sieltä mistä "suomalaisetkin", nimittäin Uralilta permiläisen kansan mukana. Karkussa on useita tämän korun löytöpaikkoja.

Persian Shaahin lähettiläs Karkussa 400 vuotta sitten

Karkussa vietettiin Persian shaahin lähettilään ja hänen seurueensa kanssa ruhtinaallisia pitoja. Kuvassa persialaisia.