Historia
Karkun historia on huikea matka suomalaista elämää. Kokemäenjoen vesistö teki tästä Ylä-Satakuntalaisen keskuksen. Hallinnollisen asemansa takia Karkku sai päteviä virkamiehiä alueelleen. Kirkko, sotilasjärjestelmä ja tuomiokunnat keskittyivät Rautaveden maisemiin.
Upeimmat polttokenttäkalmistot ja Karkun riipus
Karkun taajaman ytimessä on kaksi suurta polttokenttäkalmistoa 400 - 800-luvuilta - Harsun rantaan Kosken kalmistoon ja Tuomiston ja Harsun rajalle nk Palosen kalmistoon on anteina jäänyt monenlaista - mm. koruja. "Karkun riipus" on aina noteerattu korkeaan arvoon myös kansallisesti: se annettiin kullattuna kiitokseksi USAn presidentille ja rouva Rooseveltille sodan jälkeisistä amerikkalaisten runsaista lahjoista Suomen kansalle.
"Karkun koru" on aina ollut aarre. Sanotaan sen tekevän kantajastaan kauniin ja vastustamattoman olennon. Ja vaikutus on pysyvä!
Karkku oli 400 vuotta sitten ihmeissään
Maaliskuussa 1607 ratsasti Persian shaahin lähettiläs seurueineen Karkun pappilaan. Hän viihtyi kirkkoherra Collinuksen vieraana useita päiviä. Matka jatkui Turun kautta Tukholmaan.
Vuonna 2007 vietettiin tapahtuman kunniaksi "Collinuksen pitoja" Karkun vanhassa pappilassa vanhaan tyyliin. Kunniavieraana on shaahin lähettiläänä itämaisten kielten professori Tapani Harviainen rouvineen.
