Kirja-albumi Karkusta

Kirjoittaminen on karkkulaisilla ollut aina verissä. Meistä on kirjoitettu ja me olemme kirjoittaneet. Tässä pieni albumi Vuorenoja Upin kotikirjastosta.

Johannes Matias Collinuksen weisutuote

Tietolähde: Suomi, 5. jakso, 3. osa, SKS 1927

Karkun kyläkirjat

Virranpielen kylä, Sirkka Halla, Katariina Mikkonen Kenttäpostia Karkun pojalta-kirja Salokunnan talot-kirja Maalaiselämää herkästi kerrottuna Karkun Kylistä _ kuvakirja 2016 Virranpielen kylä 2 kansi Suoniemi ja Karkku kuuluvat kulttuurihistoriallisesti yhteen Kutalasta kultainen kirja 2016

Salokunnan talot 1920-luvulla kuvina!

Päivi Kahra on toimittanut isänsä valokuvat 1920-luvun Salokunnasta kirjana. KATSO uutisointia Tästä!
Ja itse kirjasta lisää tietoa TÄSTÄ!

Karkku-kirjat albumi

Runotaidetta Karkusta Evankelinen opisto oli iso laitos Viikarin Oy Kotiseutuyhdistyksen julkaisuja I-XXI Karkun vanhaa aatelia Aluskylän koulu 50v Aluskylän koulu 100v Karkun ratsutilat_ perusteos Karkusta Ylä-Satakunnan 1700-lukua Mörri on karkkulainen Hjeltit asuivat Linnaisten huvilassa Maikki Friberg viihtyi Karkussa Mörrin isä tuli tänne jo 1904 Ilo ja Suru kulkivat Karkun raitilla Juha konttasi Karkun maat ja kunnaat Karkun uljaat miehet ja naiset Kuloveden ja Rautaveden laivat elämäntyönä palveleminen ja karkkulainen ilma haisi tuoreelta puulta Suoniemi kuului Karkkuun ja väki tunsi  Tyrisevää ja Kutalaa Tämän pojan äiti valitsi Karkun loppuiäkseen kohtalokkailta vuosilta pieni osa Väinö Selanderin suurtyöstä torpista oli elämä ja tulevaisuus Kustaa Vaasa ja jälkeläiset tunnettiin Karkussa meillä oli monta mallitilaa Meillä oli parhaat papit erämetsät olivat miesten matkoja talvisin pelloista leipä löytyi kaikki joutomaa hyödynnettiin tämä oli kustavilaista nousukautta Karkun vesien kippari ja kapteeni Tasso tiedemiehiä oli kautta aikojen kasvit on täällä tunnettu aina kasvitieteen raamattu Sastamalan kirkko _ kirkkojen äiti ensin Tyrväälle ja sitten yliopistoon Pirunvuori elää ja kiehtoo Karmel oli hieno hyvinvointihoitola-idea ensimmäinen suomenkielinen romaani viisauttahan meillä riitti kansa kaiken taisi ja aina noustaan uuteen iskuun murre on äidinmaidossa laki lapaluiden välissä ja viisaus kylän raitilla yliopistoon valmisti Tyrvään Yhteiskoulu Vanha kansa muistelee Karkussa loruja Karkusta sananlaskuja Karkusta tuu tuu tupakkirulla Karkusta suuri hauki Karkusta Karkku inspiroi kuvataidetta Keittotaitoo meiltäkin Karkun kirkot esitellään Monta karkkulaista nuorta Monta karkkulaista vanhaa K.E.Rinnettä ja Väinö Selanderia Sastamalan historia I-III Unto Salo-Juhani Piilonen Kansantarinoita Ylä-Satakunnasta Tässäkin me olimme edelläkävijöitä Hyvä kuvaus Sastamalan kirkosta Sastamala oli huikean suuri suomenkielinen kirjallisuus heräsi muisteloista Karkku on Satakunnan helmi Karkkuun tultiin myrskyistä turvaan Väinä oli Nohkuan kantataloja Karkun pappilassa ja J.Wecksell ss97-99 Evankelisen opiston matrikkelikirja Kokemäenjoen kulttuuriopastus Oli niitä lottia Karkussakin! Se oli kasvitieteen Raamattu, sanoi Virtaranta Linnaisten proffa aloitti tällä Perusteellista Karkku-tietoa Karkku on nyt Sastamalassa 2009 Legenda jo eläessään J.R.eli Zei Aar Koskimies, ent Forsman, Karkun Päiväniemen rakentaja Vanhin suomenkielinen Suomessa painettu painotuote K.E. Rinne Sielunhoito 222s P.J.I. Kurvinen, Suomen virsirunouden alkuvaiheet Runoutta Heinoosta Kansantarinaa Pirunvuoresta ja Laukosta Vanhoja talonnimiä ..Selander Timo Roosin kirja työstä eduskunnassa Väitöskirjan tekijänä Karkussa pitkään asunut piispa Pastillin mitalla jakaa Reijo Ylimys mm runo Danielssonin maalauksista kirkossa Puutarhassa ... Viia-Marinka Orre Suoniemen sanaparsia Suoniemen kuvauksia Karkun Suoniemi ja Aluskylä saivat koulunsa 1873 Karkun lääkäreitä ja Heinoon palo Kotiseutua _ Karkkua ja Tyrväätä Emil Danielssonista juhlakirja Emil Danielssonista juhlakirja

Painetun kirjan ensimmäinen askel Karkusta vuonna 1643 ja virsikooste vuonna 1654

Johannes Mathias Collinus khra1661- †1671, kappalaisena 1639-1660, naimisissa Elisabeth Packaleniuksen kanssa.
Hän sai sukusuhteillaan läänityksen Tyrvään Pohjolan tilalle 1667. Ainoa Karkun pappi, jolle moinen kunnia on osoitettu! Läänitys-etu kesti vielä leskenkin eliniän. Aikaisemmin Pohjola oli jo joutunut vähäksi aikaa Collinukselle, kun ratsumestari Akseli Sabelbyssan leski Beata Sigfridintytär, k. 1666, oli testamentannut talon hänelle. Tämä testamentti kumottiin käräjillä, koska katsottiin ettei leskivaimo ollut täysin edesvastuullinen näin tehdessään. Myös hänet on haudattu Sastamalan kirkon kuoriin.
Ilmeisesti Collinukset asuivat pappilassa tai Raipion kylän Hulkarilla, jonka he myös omistivat aikavälillä 1638-1671.
Kappalaiskaudellaan Karkussa Johannes Mathias Collinus toimitti ensimmäisen Suomessa painetun suomenkielisen kirjapainotuotteen. Se tehtiin Turun Akatemian kirjapainossa 1643. Teoksen nimi oli ”Ylimmäisen Keisarin JEsuxen KHRistuxen Mandati Eli Käsky / Weisattawaxi tehty / ... Präntätty Turusa Petar Waldilda / Anno 1643.
Katso kuvaa albumin loppupuolella!

Akrostikon -alkukirjainten salakieli

Collinuksen virsi on "runotyyliltään akrostikon" ps. "Akrostikon" on lyriikkaan liittyvä termi, jolla yleensä tarkoitetaan runoa, jonka säkeiden tai säkeistöjen alkukirjaimet muodostavat aakkosellisen kokonaisuuden.
Eräs toinenkin - Palvialasta kotoisin oleva - virsikooste on samalta ajalta ja muotoiltu akrostikonin mukaisesti! Tämä kokoelma on Uppsalan Yliopistossa. Tutkija ja teos on tässä: Kurvinen, P.J.I., Suomen virsirunouden alkuvaiheet vuoteen 1640. Helsinki: Suomen. Kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 180. 1929, 469s. Se on tunnustettu vieläkin erääksi virsitutkimuksemme perusteokseksi. Huomattavaa on, että juuri hän mainitsee Upsalan yliopiston virsikoosteen vuodelta 1654. Sen on toimittanut
Petter Johansson Palvialasta. Siis Karkusta! (ss.55-56)
Mainittakoon, että hänelle tarjottiin tästä tutkimustyöstä tohtorin arvoa ja hattua, mutta tuollainen turhuus ei Kurviselle kelvannut.

Kaskukirja-albumi

karkkulaistakin huumoria on huhhuh - kevennystä väliin Suodenniemen kaskut helpottivat Henkilöissään ne kylät elävät Sanottu on _ ja kaskuhan siitä jäi Krookastaas vähä