Kirja-albumi Karkusta

Kirjoittaminen on karkkulaisilla ollut aina verissä. Meistä on kirjoitettu ja me olemme kirjoittaneet. Tässä pieni albumi Vuorenoja Upin kotikirjastosta.

Johannes Matias Collinuksen weisutuote

Tietolähde: Suomi, 5. jakso, 3. osa, SKS 1927

Kutalasta kultainen kirja 2016
Suoniemi ja Karkku kuuluvat kulttuurihistoriallisesti yhteen
Virranpielen kylä, Sirkka Halla, Katariina Mikkonen
Kenttäpostia Karkun pojalta-kirja
Salokunnan talot-kirja
Maalaiselämää herkästi kerrottuna
Karkun Kylistä _ kuvakirja 2016
Virranpielen kylä 2 kansi
Anelmi ja Josefiina _ kertomus

Salokunnan talot 1920-luvulla kuvina!

Päivi Kahra on toimittanut isänsä valokuvat 1920-luvun Salokunnasta kirjana. KATSO uutisointia Tästä!
Ja itse kirjasta lisää tietoa TÄSTÄ!
Runotaidetta Karkusta
Evankelinen opisto oli iso laitos
Viikarin Oy
Kotiseutuyhdistyksen julkaisuja I-XXI
Karkun vanhaa aatelia
Aluskylän koulu 50v
Aluskylän koulu 100v
Karkun ratsutilat_ perusteos Karkusta
Ylä-Satakunnan 1700-lukua
Mörri on karkkulainen
Hjeltit asuivat Linnaisten huvilassa
Maikki Friberg viihtyi Karkussa
Mörrin isä tuli tänne jo 1904
Ilo ja Suru kulkivat Karkun raitilla
Juha konttasi Karkun maat ja kunnaat
Karkun uljaat miehet ja naiset
Kuloveden ja Rautaveden laivat
elämäntyönä palveleminen
ja karkkulainen ilma haisi tuoreelta puulta
Suoniemi kuului Karkkuun
ja väki tunsi  Tyrisevää ja Kutalaa
Tämän pojan äiti valitsi Karkun loppuiäkseen
kohtalokkailta vuosilta
pieni osa Väinö Selanderin suurtyöstä
torpista oli elämä ja tulevaisuus
Kustaa Vaasa ja jälkeläiset tunnettiin Karkussa
meillä oli monta mallitilaa
Meillä oli parhaat papit
erämetsät olivat miesten matkoja talvisin
pelloista leipä löytyi
kaikki joutomaa hyödynnettiin
tämä oli kustavilaista nousukautta
Karkun vesien kippari ja kapteeni Tasso
tiedemiehiä oli kautta aikojen
kasvit on täällä tunnettu aina
kasvitieteen raamattu
Sastamalan kirkko _ kirkkojen äiti
ensin Tyrväälle ja sitten yliopistoon
Pirunvuori elää ja kiehtoo
Karmel oli hieno hyvinvointihoitola-idea
ensimmäinen suomenkielinen romaani
viisauttahan meillä riitti
kansa kaiken taisi
ja aina noustaan uuteen iskuun
murre on äidinmaidossa
laki lapaluiden välissä
ja viisaus kylän raitilla
yliopistoon valmisti Tyrvään Yhteiskoulu
Vanha kansa muistelee Karkussa
loruja Karkusta
sananlaskuja Karkusta
tuu tuu tupakkirulla Karkusta
suuri hauki Karkusta
Karkku inspiroi kuvataidetta
Keittotaitoo meiltäkin
Karkun kirkot esitellään
Monta karkkulaista nuorta
Monta karkkulaista vanhaa
K.E.Rinnettä ja Väinö Selanderia
Sastamalan historia I-III Unto Salo-Juhani Piilonen
Kansantarinoita Ylä-Satakunnasta
Tässäkin me olimme edelläkävijöitä
Hyvä kuvaus Sastamalan kirkosta
Sastamala oli huikean suuri
suomenkielinen kirjallisuus heräsi muisteloista
Karkku on Satakunnan helmi
Karkkuun tultiin myrskyistä turvaan
Väinä oli Nohkuan kantataloja
Karkun pappilassa ja J.Wecksell ss97-99
Evankelisen opiston matrikkelikirja
Kokemäenjoen kulttuuriopastus
Oli niitä lottia Karkussakin!
Se oli kasvitieteen Raamattu, sanoi Virtaranta
Linnaisten proffa aloitti tällä
Perusteellista Karkku-tietoa
Karkku on nyt Sastamalassa 2009
Legenda jo eläessään
Karkun Suoniemi ja Aluskylä saivat koulunsa 1873
J.R.eli Zei Aar Koskimies, ent Forsman, Karkun Päiväniemen rakentaja
Vanhin suomenkielinen Suomessa painettu painotuote
K.E. Rinne Sielunhoito 222s
P.J.I. Kurvinen, Suomen virsirunouden alkuvaiheet
Runoutta Heinoosta
Kansantarinaa Pirunvuoresta ja Laukosta
Vanhoja talonnimiä ..Selander
Timo Roosin kirja työstä eduskunnassa
Väitöskirjan tekijänä Karkussa pitkään asunut piispa
Pastillin mitalla jakaa Reijo Ylimys
mm runo Danielssonin maalauksista kirkossa
Puutarhassa ... Viia-Marinka Orre
Suoniemen sanaparsia
Suoniemen kuvauksia
Karkun lääkäreitä ja Heinoon palo
Kotiseutua _ Karkkua ja Tyrväätä
Emil Danielssonista juhlakirja
Emil Danielssonista juhlakirja

Painetun kirjan ensimmäinen askel Karkusta vuonna 1643 ja virsikooste vuonna 1654

Johannes Mathias Collinus khra1661- €1671, kappalaisena 1639-1660, naimisissa Elisabeth Packaleniuksen kanssa.
Hän sai sukusuhteillaan läänityksen Tyrvään Pohjolan tilalle 1667. Ainoa Karkun pappi, jolle moinen kunnia on osoitettu! Läänitys-etu kesti vielä leskenkin eliniän. Aikaisemmin Pohjola oli jo joutunut vähäksi aikaa Collinukselle, kun ratsumestari Akseli Sabelbyssan leski Beata Sigfridintytär, k. 1666, oli testamentannut talon hänelle. Tämä testamentti kumottiin käräjillä, koska katsottiin ettei leskivaimo ollut täysin edesvastuullinen näin tehdessään. Myös hänet on haudattu Sastamalan kirkon kuoriin.
Ilmeisesti Collinukset asuivat pappilassa tai Raipion kylän Hulkarilla, jonka he myös omistivat aikavälillä 1638-1671.
Kappalaiskaudellaan Karkussa Johannes Mathias Collinus toimitti ensimmäisen Suomessa painetun suomenkielisen kirjapainotuotteen. Se tehtiin Turun Akatemian kirjapainossa 1643. Teoksen nimi oli €Ylimmäisen Keisarin JEsuxen KHRistuxen Mandati Eli Käsky / Weisattawaxi tehty / ... Präntätty Turusa Petar Waldilda / Anno 1643.
Katso kuvaa albumin loppupuolella!

Akrostikon -alkukirjainten salakieli

Collinuksen virsi on "runotyyliltään akrostikon" ps. "Akrostikon" on lyriikkaan liittyvä termi, jolla yleensä tarkoitetaan runoa, jonka säkeiden tai säkeistöjen alkukirjaimet muodostavat aakkosellisen kokonaisuuden.
Eräs toinenkin - Palvialasta kotoisin oleva - virsikooste on samalta ajalta ja muotoiltu akrostikonin mukaisesti! Tämä kokoelma on Uppsalan Yliopistossa. Tutkija ja teos on tässä: Kurvinen, P.J.I., Suomen virsirunouden alkuvaiheet vuoteen 1640. Helsinki: Suomen. Kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 180. 1929, 469s. Se on tunnustettu vieläkin erääksi virsitutkimuksemme perusteokseksi. Huomattavaa on, että juuri hän mainitsee Upsalan yliopiston virsikoosteen vuodelta 1654. Sen on toimittanut
Petter Johansson Palvialasta. Siis Karkusta! (ss.55-56)
Mainittakoon, että hänelle tarjottiin tästä tutkimustyöstä tohtorin arvoa ja hattua, mutta tuollainen turhuus ei Kurviselle kelvannut.
karkkulaistakin huumoria on
huhhuh - kevennystä väliin
Suodenniemen kaskut helpottivat
Henkilöissään ne kylät elävät
Sanottu on _ ja kaskuhan siitä jäi
Krookastaas vähä