Salokunnan koulu
Tänä päivänä Sastamalan kaupungissa on Salokunnan koulu ilmeisesti häviävä kulttuurivara. Syntyvyys alueella on ollut Vammalan suurimpia, koulua kohti, ja tulevaisuus alueen kehittymistä ajatellen näyttää erittäin hyvältä. Nokia on naapurina ja Tampere puolen tunnin ajomatkan päässä. Kilometri vesistön rantaan Valtatien humusta.
Tässä on se paikka, jossa sielu lepää: Vanhaa viljeltyä järvenpohjaa Pentin muinaislinnavuoren juurella. Kulovesi ulottuu melkein tähän asti.
Faktaa opettajista ja muusta henkilökunnasta
Kärppälän kansakoulun johtokunta valitsi ensimmäiseksi opettajaksi Aadam Latun Nurmijärveltä. Johtokunnan pöytäkirjan mukaan hänelle oli lähetettävä “käsky, että hän syyskuun 15 päivä (1888) tulis alkamaan opetuksen”. Aadam Lattu oli opettajaksi tullessaan 33-vuotias ja juuri valmistunut Jyväskylän seminaarista. Hän ei itse ollut käynyt kansakoulua, mutta oli aikanaan ollut muutamia vuosia pienten lasten opettajana kotipitäjässään. Lattu oli opettajana Kärppälässä kaksi vuotta ja muutti sen jälkeen Tampereelle Finlaysonin koulun opettajaksi. Hän kuoli Nurmijärvellä vuonna 1929.
Vuonna 1893 opettajaksi tuli Tyrvään Vihattulasta kotoisin ollut Karl Anton Grönlund, joka juuri oli valmistunut Jyväskylän seminaarista. Grönlundista, joka myöhemmin suomensi sukunimensä Viherlehdoksi, tuli koulun kaikkien aikojen pitkäaikaisin opettaja. Keväällä 1934 hän siirtyi eläkkeelle yli 40 työvuoden jälkeen. Tyttöjen käsitöiden ohjaajaksi otettiin vuonna 1896 neiti Elsa Rainio, josta vain vähän myöhemmin tuli rouva Elsa Viherlehto.
Nohkuan-Kärppälän kiertävän alakoulun opettajina olivat Emma Suojanen ja Aura Hoikka. Kun Kärppälän kansakoulu vuosina 1930-33 ensi kerran toimi kaksiopettajaisena, alakoulun opettajana oli Irja Niemi. Tämän jälkeen K. A. Viherlehto joutui jälleen, tosin enää vain yhden vuoden, opettamaan aakkosia alakoululaisille. Elsa Viherlehdon jäätyä eläkkeelle 1940-luvun loppupuolella tyttöjen käsityönopettajaksi tuli Lempi Autio.
Vuodesta 1934 lähtien opettajana toimi Lauri Rautia sotien jälkeisiin vuosiin asti, sittemmin Matti Kautto, Leevi Autio ja Pirkko Ranta sekä vuodesta 1957 alkaen Marjatta Kerttunen. Alakoulun opettajana oli lukuvuoden 1958-59 Leila Horila. Niinä muutamana vuonna 1950-luvulla, kun koulussa oli vain naisopettaja, poikien käsitöiden ohjaajana oli puuseppä Tauno Koivumäki. Opettajista ainakin K. A. Viherlehto, Lauri Rautia ja Leevi Autio toimivat myös Salokunnan seudun kanttoreina. Viherlehto oli perustamassa Salokunnan Nuorisoseuraa ja oli sen ensimmäinen puheenjohtaja.
Vuonna 1959 yläkoulun opettajaksi tuli Pentti Rannikko ja Marjatta Kerttunen siirtyi opettamaan alaluokkalaisia. Kerttusen ja Rannikon yhteisin voimin koulu toimi lähes 30 vuotta; osittain jo kaksi sukupolvea ehti olla heillä oppilaina. Pentti Rannikko oli tosin välillä vuoden “lainassa” Karkun kansalaiskoulussa.
Marjatta Kerttunen jäi eläkkeelle vuonna 1987 ja häntä seurasi Pentti Rannikon puoliso Vilja Rannikko, joka tuli Marttilan koulusta Vammalan keskustasta. Nyt oli siis kaksiopettajaisen koulun opettajina aviopari, mutta niin oli siihen aikaan muutamassa muussakin Vammalan koulussa.
Vilja ja Pentti Rannikko olivat yhdessä Salokunnan koulun opettajina neljä vuotta. Vilja jatkoi vielä muutamia vuosia sen jälkeen, kun Pentti oli siirtynyt eläkkeelle keväällä 1991. He olivatkin koulun viimeiset pitempiaikaiset opettajat. Nykyisin ovat opettajina Nina Vahela alaluokilla ja Liisa Rantanen yläluokilla.
Salokunnan koulun pitkäaikaisin keittäjä-siivooja oli Eeva Virtanen yli 20 vuoden ajan. Viimeisenä tässä tehtävässä oli Sirpa Koivumäki vuodesta 1987 alkaen 2000-luvun taitteeseen asti.
Vuonna 1893 opettajaksi tuli Tyrvään Vihattulasta kotoisin ollut Karl Anton Grönlund, joka juuri oli valmistunut Jyväskylän seminaarista. Grönlundista, joka myöhemmin suomensi sukunimensä Viherlehdoksi, tuli koulun kaikkien aikojen pitkäaikaisin opettaja. Keväällä 1934 hän siirtyi eläkkeelle yli 40 työvuoden jälkeen. Tyttöjen käsitöiden ohjaajaksi otettiin vuonna 1896 neiti Elsa Rainio, josta vain vähän myöhemmin tuli rouva Elsa Viherlehto.
Nohkuan-Kärppälän kiertävän alakoulun opettajina olivat Emma Suojanen ja Aura Hoikka. Kun Kärppälän kansakoulu vuosina 1930-33 ensi kerran toimi kaksiopettajaisena, alakoulun opettajana oli Irja Niemi. Tämän jälkeen K. A. Viherlehto joutui jälleen, tosin enää vain yhden vuoden, opettamaan aakkosia alakoululaisille. Elsa Viherlehdon jäätyä eläkkeelle 1940-luvun loppupuolella tyttöjen käsityönopettajaksi tuli Lempi Autio.
Vuodesta 1934 lähtien opettajana toimi Lauri Rautia sotien jälkeisiin vuosiin asti, sittemmin Matti Kautto, Leevi Autio ja Pirkko Ranta sekä vuodesta 1957 alkaen Marjatta Kerttunen. Alakoulun opettajana oli lukuvuoden 1958-59 Leila Horila. Niinä muutamana vuonna 1950-luvulla, kun koulussa oli vain naisopettaja, poikien käsitöiden ohjaajana oli puuseppä Tauno Koivumäki. Opettajista ainakin K. A. Viherlehto, Lauri Rautia ja Leevi Autio toimivat myös Salokunnan seudun kanttoreina. Viherlehto oli perustamassa Salokunnan Nuorisoseuraa ja oli sen ensimmäinen puheenjohtaja.
Vuonna 1959 yläkoulun opettajaksi tuli Pentti Rannikko ja Marjatta Kerttunen siirtyi opettamaan alaluokkalaisia. Kerttusen ja Rannikon yhteisin voimin koulu toimi lähes 30 vuotta; osittain jo kaksi sukupolvea ehti olla heillä oppilaina. Pentti Rannikko oli tosin välillä vuoden “lainassa” Karkun kansalaiskoulussa.
Marjatta Kerttunen jäi eläkkeelle vuonna 1987 ja häntä seurasi Pentti Rannikon puoliso Vilja Rannikko, joka tuli Marttilan koulusta Vammalan keskustasta. Nyt oli siis kaksiopettajaisen koulun opettajina aviopari, mutta niin oli siihen aikaan muutamassa muussakin Vammalan koulussa.
Vilja ja Pentti Rannikko olivat yhdessä Salokunnan koulun opettajina neljä vuotta. Vilja jatkoi vielä muutamia vuosia sen jälkeen, kun Pentti oli siirtynyt eläkkeelle keväällä 1991. He olivatkin koulun viimeiset pitempiaikaiset opettajat. Nykyisin ovat opettajina Nina Vahela alaluokilla ja Liisa Rantanen yläluokilla.
Salokunnan koulun pitkäaikaisin keittäjä-siivooja oli Eeva Virtanen yli 20 vuoden ajan. Viimeisenä tässä tehtävässä oli Sirpa Koivumäki vuodesta 1987 alkaen 2000-luvun taitteeseen asti.