Yhteisöt

Kirkkokuoron historiaa

Karkun kirkkokuoron taival on sisältänyt koko itsenäisen Suomen ajan tapahtumat vuodesta 1916 alkaen. Tässä muutamia dokumentteja ja sanoja aiheesta.

Karkun kirkkokuoro ei ole mikä tahansa kuoro. Sen historia ja uutteruus on esimerkillistä. Kuoro ei pelkää mitään tehtävää. Se löytyy milloin torilta, milloin kirkkoveneestä, milloin retkiltä ja tietysti kymmeniä kertoja vuodessa messutehtävistä kirkoissa.

Kanttori Kaarlo Bähr

Kaarlo kävi lukkari-urkurikoulua Turussa ja Viipurissa ja opiskellut myös Helsingin musiikkiopistossa. Hän oli Vaasassa vt. urkurina ja oli vuodesta 1903 alkaen Karkun kanttori kuolemaansa 1936 saakka. Hän johti Karkun palokunnan myöh. suojeluskunnan soittokuntaa.
Directus cantus arvonimen hän sai 1923.
Kaarlo Bähr viihtyi Karkun kauniissa maisemissa ja harrasti sinänsä kirkon miehille ehkä harvinaista harrastusta kuin pienriistan metsästystä.
Hänen vaimonsa oli Hilja os. Lehtonen ja lapsia oli perheessä kolme: Aili Mirjam (Salminen) Antti ja Erkki, jotka muuttivat sukunimensä suomalaistamisaallossa Marjamoksi.
Äitini kertoi, että 1920 luvulla Kaarlo Bähr oli hankkinut moottoripyörän kulkuvälineeksi. Pyörä oli sivuvaunullinen Harley Davidsson. Isä-kanttori ajoi, tytär istui kuljettajan takana ja vaimo poikien kanssa sivuvaunussa.
Kanttoriksi valmistumisensa jälkeen Erkki Marjamo suoritti sotaväen ja oli talvisodassa ja kaatui sodan viimeisinä päivinä Vuosalmen taisteluissa Karjalan Kannaksella 1940.
Bähr-suku luovutti Vammalan museolle kastemekon, jossa on kanttorin perheen jälkeläiset vuosien 1910-1995 välillä kastettu.

Aili Valkama

Pitkäaikaisen kirkkokuorolainen on ollut Aili Valkama, joka aloitti 17 vuotiaana vuonna 1925 ja lopetti 84 vuotiaana vuonna 1992. Vajaat kolme vuotta hän huilasi, mutta palasi mukaan toimintaan. Upi kertoo, että kun me muutimme Karkun kanttorilaan kimpsuinemme, toi Aili heti aamulla rappusille kukkia omasta pihastaan, porkkanoita ja perunoita, toivotti tervetulleeksi ja sanoi ”kai teidän kohta jotain tarttee syäräkin!”
Valkaman Ailin kuolinpäivä 8.12.2001

Karkun iso kirkonkello vuodelta 1729. Se halkesi keisari Aleksanteri I:n kuolinkelloja soitettaessa joulukuun 1.pnä 1825, mutta korjattiin v.1850.

Tyrvään Sanomat kirjoitti kirkkokuoron alkuvaiheista 26.3.1966 näin.

Aili Valkama oli ja on legenda kirkkokuorohistoriassa. Hänen uskollisuutensa on huikea esimerkki meille laulajille.

Uusi virsikirja tuotti varmaan lisätöitä kanttorille

Seurakunnan kanttori-urkuri Kaarlo Bähr anoi vuonna 1916 lisäpalkkaa. Hän sai sen ja samalla määrättiin, että hänen tuli edistää kirkkoveisuuta seurakunnassa yli sen mitä on jo tehty harjoittamalla kirkkokööriä sekä pitämällä sopivissa paikoissa kautta seurakunnan kirkkoveisuuharjoituksia.

Karkun kirkkokuoro 50v juhlakuva, joht. Otto Mattila

Karkun kirkkokuoro 50-vuotisjuhlakuvassaan kanttori Otto Mattilan kanssa. Kuva on siis vuodelta 1966.

Suuri juhlahetki oli erityisesti Karkun ja Tyrvään mieskuorojen ja myös kirkkokuoron historiassa vuonna 1962, jolloin laulu juhlisti Karkun Sastamalan Pyhän Marian kirkon vihkijäisiä. Läsnä oli mm. presidentti Kekkonen puolisoineen. Kuvan otti Matti Vanne, lupa Karkun Lions.

Karkun kirkkokuoro isännöi Satakunnan kirkkolaulujuhlia vuonna 1965. Tuo juhla lienee ollut alkusoittona Sastamalan kirkon nykyisille Vammalan musiikkijuhlille ja Sastamala Gregorianan tapahtumalle

Juhlayleisöä ruokailemassa Sastamalan Pyhän Marian kirkon vihkiäisjuhlassa 1962. Kuvan lupa Karkun Lions.

Paikallissanomat kertoo Sastamalan kirkkojuhlasta

PS 19.7.62 kertoo Suur-Sastamalan kirkkojuhlasta.
Noin 5000 ihmistä kansoitti juhlapaikan. Koko pitäjä oli juhlaliputettu tapauksen kunniaksi.
Kirkon juhlajumalanpalveluksen aloitti Haapaniemen sisaruskvartetti laulamalla Pyhäaamun rauha. Senjälkeen laulettiin suvivirsi. Liturgeina toimivat Immo Nokkala ja Aimo Kymäläinen. Juhlasaarnan piti Karkun kirkkoherra K.E.Rinne. Juhlajumalanpalveluksessa säesti Vammalan vahvistettu poikasoittokunta johtajanaan op. Ilkka Heikkilä. Kuorolaulua esitti Vammalan mieslaulajat.
Päiväjuhlaan kirkonmäelle saapui Tasavallan presidentti ja rouva Kekkonen. Presidentin seurueeseen kuului mm. arkkipiispa Ilmari Salomies. Yleisö lauloi torvisoittokunnan säestämänä Satakunnan laulun...Vammalan ja Karkun yhtyneet mieskuorot lauloivat Paciuksen Suomen laulun, Siunaa ja varjele, sekä Sibeliuksen Finladiahymnin. Yli 40-päistä kuoroa johti metsäteknikko Pentti Poutanen. Tyrvään kirkkoherra Eino Kolari toi niiden kahdenkymmenen seurakunnan tervehdyksen, jotka kerran ovat kuuluneet emäseurakuntaan. Karkun Lions-klubin edustajat ojensivat kauppias Olavi Lahdelman johdolla presidentille ja arkkipiispalle pienoispaanun. Juhla päätettiin maamme-lauluun.